Rakennamme hirsitalon haapapuusta


Toivoa on
2 tammikuun, 2011, 4:33 pm
Filed under: haapapuut, hirsitalo, maalle muutto, rakentaminen

Nyt olemme vihdoin saaneet veistäjältä arvion kehikon valmistumisesta: ajankohta olisi jo kuukauden kuluttua eli vuoden 2011 helmikuun alussa.

Alunperin hirsikehikon piti olla vamis viime kesän alussa. Mutta ja mutta.

Ensiksiksin: haapahirsi saattaa tarvita kuivumiseen jopa neljä vuotta. Kun hirsiyrittäjämme aloitteli viime kevättalvena veistoa, olivat kolme vuotta rasissa kuivuneet ja taapelissa sen jälkeen seisoneet pitkät hirret vielä sisältä aivan kosteita ja niissä oli sisäisiä jännityksiä. Tämän vuoksi ensimmäisiä alushirsia oli vaikea jollei mahdoton sahata pitkällä vannesahalla. Alimmat hirret kun on halkaistava .

Haaparunko kuivuu käytännössä vain päistään eikä siis koko pituudeltaan kuten esimerkiksi mänty. Näin lyhyet hirret kuivuvat veistämiskelpoisiksi nopeammin kuin pitkät.

Haapojen kuivuminen on ollut isoin ongelma. Mutta sen lisäksi hirsiyrittäjällä on ollut paljon vastoinkäymisiä mm. vakava sairaus.

Advertisement


Rakennustyömaa talvehtii
2 tammikuun, 2011, 4:29 pm
Filed under: haapapuut, hirsitalo, maalle muutto, rakentaminen

On kulunut aikaa siitä kun viimeksi uskaltauduin kertomaan kuulumisia haapahirsirakentamisestamme. Olemme tänä aikana oppineet paljon.

Aloitan kertomalla vuoden 2009 syksystä. Silloin rakennusprojekti jäi siihen vaiheeseen, että talon ensimmäinen kerros eli harkkokerros saatiin muurattua. Puolet ensimmäisestä kerroksesta katettiin valamalla ns. teräksisten liittolaatojen päälle betonivälipohja eli holvi. Tällainen välipohja tuli autotallin ja kosteiden tilojen päälle.

Mietimme pitäisikö loppukin rakennuksesta kattaa talveksi esimerkiksi pressuilla. Keskustelimme asiantuntijoiden kanssa ja päädyimme siihen että sitä ei kateta. Tämä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Lunta tuli sisään mutta se suli kevään tullen eikä aiheuttanut mitään ongelmia. Sen sijaan olin vähän huolissani kosteudesta, jota alkoi kerääntyä syksyn mittaan katettuun osuuteen. Sitä kerääntyi teräksisten liittolaattojen alle. Ikkunoita emme tietenkään panneet paikalleen tuulettumisen vuoksi. Erikosien kuuma kesä kyllä kuivasi rakennuksen moneen kertaan.

Kesällä odottelimme kehikkoa. Panimme myös alulle hormien muurauksen. Myös kosteiden tilojen väliseiniä muurattiin kalkkihiekkatiilistä.

Syksyllä saimme arvion, että kehikko voisi valmistua talven aikana ja sen pystytyksessä olisi oltava välipohja valmiina. Niin asensimme harkkoseinien varaan kantavat palkit, 20 x 10 cm:n parrut. Niiden päälle ruuvattiin 22 mm:n vanerilevyistä välipohja niihin rakennuksen osiin, jossa ei ollut betonista välipohjaa.

Koska vaneria ei voi jättää sään armoille, se jouduttiin peittämään pressuilla. Se ei ollutkaan aivan yksinkertainen asia. Rakennus on iso ja sen muotoinen, että yksi iso pressu ei riittänyt. Jouduimme käyttämään useita pressuja limittäin. Näyttää siltä, että jonkun verran on kosteutta päässyt läpi.