Rakennamme hirsitalon haapapuusta


Sahaus
29 joulukuun, 2009, 7:15 am
Filed under: haapapuut, hirsitalo, maalle muutto, rakentaminen

Ne haavat, jotka jäivät yli hirsikehikon tarpeesta, päätettiin käyttää osittain hirsirakenteisen pihasaunan rakentamiseen ja osaksi sahauttaa laudoiksi.
Apuun saatiin paikallinen sahuri, jolla oli siirrettävä kenttäsirkkeli. Kenttäsirkkelissä käyttövoimana on traktori, joka pyörittää sirkkelin terää. Lisäksi siinä on hydraulinen nosturi, jolla tukit voidaan nostaa sahauslavalla. Sen verran on myös uuttaa tekniikkaa, että laudan paksuus säädetään tietokoneohjelmalla.

Sirkkelin meteli on kova, kuulosuojaimia tarvitaan. Puutavaraa tulee nopeaan tahtiin. Jotta laudat saadaan lajiteltua eri pinoihin tarvitaan aputyövoimaa. Apuun saatiin vävykokelas, minäkin pääsin mukaan kevyiden lautojen taaplaamiseen.

Sahausviikko sattui ensimmäiseksi kevättalven aurinkoiseksi viikoksi. Peltoaukealla aurinko paistoi täydeltä terältä niin että silmiä häikäisi.

Sirkkelöinnin aikana laudat ehdittiin vain eritellä erilaisiin kasoihin, ei taapeloida. Itse asiassa taapelointi onkin lähes yhtä työlästä kuin itse sahaus ja se pitää tehdä niin pian kuin mahdollista etteivät laudat väänny.
Se on tarkkaa puuhaa. Tarkoitus on, että laudat ja lankut pysyvät suorina kuivamisen ajan. Jotta ne kuivuisivat, jokaisen kerroksen välissä pitää olla rimoitus ja hyvät ilmaraot.

Huomasimme, että haapojen kaataminen keväällä rasiin oli tehnyt ihmeitä haapatukeille. Ne olivat hyvin kevyitä verrattuna tuoreisiin puihin. Minua se hämmästytti. Kesä oli ollut niin sateinen, että olin epäillyt mahtavatko  ne kuivua ollenkaan.

Haapatukkeja tuli niin paljon että niistä sahautettiin lattialautoja ja tiilikatteen alusruoteita.
Minua alkoi jännittää miten haapa tulisi kestämään lattialautana. Joku pelotteli, että joutuisimme varottelemaan naisvieraita korkokengistä tai muuten lattiat olisivat täynnä syviä koron jälkiä.
Siitä huolimatta meitä kiinnostaa haapa myös lattiamateriaalina ja aiomme ottaa selvää erilaisista vahoista ja öljyistä. Haaveenamme olisi mahdollisimman luonnonmukainen käsittely.
Aluksi kuvittelimme että ratkaisu löytyisi haapalautojen lämpökäsittelystä. Otimme yhteyttä tällaiseen yritykseen. Sieltä kerrottiin ettei lämpökäsittely kuitenkaan paranna sisätiloihin tulevan lattian kestävyyttä. Ja käsittely olisi ollut aika hintavaakin.

Miten tapulit peitetään

Siitä miten valmiit tapulit pitäisi peittää sateilta ja lumelta on erilaisia mielipiteitä. Hirsiveistäjät ovat kyllä vahvasti yhtä mieltä siitä että peittäminen on tärkeää mutta yksityiskohdissaan mielipiteet eroavat. Tärkeintä on että puut eivät kuivu liian nopeasti, sillä silloin ne halkeavat. Ne pitää suojata auringolta. Siinä vaiheessa kuin aurinko alkaa porottaa, ne pitäisi peittää ilmavasti. Joidenkin mukaan juhannuksen ajankohta on tällainen.

Hirsien peittäminen olikin sitten aivan oma urakkansa. Mies teki peltoaukemalle tukevan kattorakennelman, jonka päälle levitettiin isoja vuokrapeitteitä. Katon on oltava tietenkin kalteva.



Ekovessa
29 joulukuun, 2009, 7:01 am
Filed under: haapapuut, hirsitalo, maalle muutto, rakentaminen

Olen yrittänyt selvittää ekovessa-asioita. Vaikutelmaksi on jäänyt, ettei sen hankkiminen uudisrakennuskohteeseen ole vielä kovin yksinkertaista. Pitäisi olla olemassa joku paikka, josta voisi rakennuksen suunnittelun alkuvaiheessa selvittää olennaiset tiedot kuten paljonko tilaa sellainen vie ja mitä eri vaihtoehdot edellyttävät rakentamiselta.

Ja mielestäni pitäisi olla olemassa vaihtoehto, jonka voisi rakentaa itse. Ja sille selkeät rakennusohjeet vaikka kunnan virastosta saatavana. Miksi pitäisi maksaa satoja tai tuhansia euroja hienoista muovisista säiliöistä, sähköisestä tuuletuksesta jne.

Kirjastosta löytyi tasan yksi ekovessakirja. Siinä oli lause, joka jäi arveluttamaan. Kirjoittajan mukaan kaikki ekovessat eivät toimi niin kuin myyjät vakuuttavat. Ja settä sellainen vessasysteemi joka ei toimi, hävitetään vähiin äänin ja myyjä jatkaa tuotteensa myymistä. Tarvittaisiin siis laajaa asiakastutkimusta. Tuo kirja julkaistiin jo toistakymmentä vuotta sitten.

Kerroin ystäväperheelle ekovessahaaveistamme. Rouva totesi asiantuntevasti, että tuskin ekovessaa koskaan pystyy rakentamaan omakotitaloon niin, ettei siitä tulisi hajuhaittoja. Aloin heti miettiä mahtaako minua aina pelottaa pyytää vieraita kuumana kesäpäivänä.

Kompostointi ja ekovessa

Toisaalta minulla on jonkin verran kokemusta kompostoinnista. Tiedän ettei kompostisäiliön pitäisi haista jos kompostointi toimii.
Mutta sitten pähkäilen kaikenlaisia yksityiskohtia. Koska talo tehdään kaksikerroksiseksi, ekovessoja pitäisi olla kaksi päällekkäin. Aloin miettiä miten paljon likaa kertyy vähitellen itse putkeen, joka johtaa yläkerrasta alakerran kompostikeräämöön. Alkaisiko putki haista?
Muistin yhden esimerkin: vanhempieni keittiössä on tiskialtaan alla ruokakomposti. Siihen menee lyhyt muovinen putki tiskipöydältä. Jopa tuo lyhyt muovinen putkenpätkä alkaa niin helposti haista etteivät vanhempani usein käytä tätä sinänsä kätevää pientä keksintöä. Ekovessassa ongelma ongelma olisi isompi.

Paljonko säiliö tarvitsee tilaa

Kun vielä ollaan rakennuksen suunnitteluvaiheessa, olisi tärkeää voida hahmottaa eri toimintojen tarvitsema tila. Yritin arvioida: ekovessakirjan mukaan keskivertoperhe tuottaa käymälä-. ja ruokajätettä 1000 litraa vuodessa ja virtsaa noin 1500 litraa vuodessa. Toisin sanoen kiinteätä jätettä kertyy kuution verran ja lisäksi nestemäistä virtsaa puolitoistakertainen määrä. Ekovessan säiliön varaamaan tilaan vaikuttaa se, erotteleeko systeemi virtsan erikseen. Virtsa voidaan kerätä erilliseen säiliöön ja vaikka käyttää laimennettuna puutarhassa. Virtsa sisältää kuitenkin pääosan hyödyllisistä ravinteista.

Joissakin ekovessamalleissa virtsa voidaan myös haihduttaa. Silloin tuuletukseen tarvitaan sähköä.

Uusi menetelmä

Jossakin vaiheessa soitin Raita Environment -nimiseen yritykseen. Yritys tekee biologista jätevesijärjestelmää. Siinä jätevesi pumpataan suodattimeen jossa nestemäinen ja kiinteä jäte erotetaan. Kiinteä jäte kuivataan säiliön sisällä olevassa ”korissa” , joka voidaan nostaa ja josta jäte voidaan siirtää kompostoitumaan. Myös typpi ja fosfori saadaan kerättyä talteen.
Tässä järjestelmässä voidaan käyttää tavallisia vesivessan istuimia. Se tuntuu järkevältä, kompostivessojen hinnat kun liikkuvat 700-800 euroissa ja tavallisen vesivessapytyn voi saada edullisesti kierrätyskeskuksestakin.
Menetelmä kiinnostaa nyt meitä.



Aloituskokous
29 joulukuun, 2009, 6:58 am
Filed under: haapapuut, hirsitalo, maalle muutto, rakentaminen

Rakennusluvassa määrätään että rakennuttajan pitää järjestää työmaalla aloituskokous. Tuossa aloituskokouksessa pitää olla paikalla rakennuttajan lisäksi pääsuunnittelija ja kunnan rakennustarkastaja.
Tarkoitus on käydä läpi rakennustarkastajan kaavaketta. Siihen merkitään urakoitsijat, aliurakoitsijat. Lisäksi käydään läpi rakennusluvan perusteella määräytyvät velvoitteet. Käytännössä se tarkoittaa että rakentamisesta pitää mm. tiedottaa naapureille. Hankkeelle pitää nimetä vastaava mestari-, kiinteistö-, vesi- ja viemäröintivastaava sekä ilmastointivastaava. Ja pitkin matkaa on pidettävä erilaisia katselmuksia.

Mies naurahti kokouksen jälkeen että ennen aikaan ihmiset osasivat rakentaa talonsa itse ja hyviä tuli. Ammattiylpeys vaikutti sen, ettei huonoja rakennuksia tehty, muuten olisi mennyt maine. Nyt rakentamiseen liittyy hirveä määrä erilaisia määräyksiä, direktiivejä ja valvontaa ja silti rakennetaan hometaloja. Se kaikki lisää valtavasti rakentamisen kustannuksia.

Aloituskokous sujui mutkattomasti ja hyvässä hengessä.
Lopuksi saimme pienen työturvallisuusoppaan, joka oli täynnä kapulakielistä tietoa.