Koko kesän vietimme tontilla. Asuimme vanhassa asuntoautossa ja raivasimme kiviä. Niitä oli jäänyt rakennusalueella tehdyistä räjäytyksistä. Ostimme käytetyn mönkijän. Sen vinssillä isotkin kivet liikahtelivat. Mies kiskoi niitä uuden mönkijätien pohjaksi.
Kivien raivaaminen tuntui kuitenkin näennäistoiminnalta. Varsinainen tavoitteemme oli saada yhteyksiä lähialueiden yrittäjiin ja päästä etenemään rakennuksen suunnittelussa. Mutta Etelä-Savon kesämökkibuumi jatkui, saimme vain epämääräisiä lupauksia. Katsotaan, soittakaa kuukauden päästä.
Loppukesästä otimme uudelleen yhteyttä paikalliseen rakennusinsinööriin. Hän oli luvannut, että jos emme syksyyn mennessä löydä suunnittelijaa, voimme yrittää kysyä häntä uudelleen.
Huokaisimme helpotuksesta kun hän lopulta lupautui tekemään piirustukset.
Olimme kesän kuluessa olleet yhteydessä muutamaan hirsiyrittäjään. Vain yksi heistä suostui tekemään tarjouksen. Hinta vaikutti meistä korkealta. Meille jäi myös vaikutelma, ettei hän lopulta ollut kovin kiinnostunut hankkeesta. Yrittäjiä saattoi arveluttaa myös haapa materiaalina. Siitä on omakotitalojen rakentamisessa vain vähän kokemusta. Mutta me emme enää voineet odottaa. Meidän lahjoitushaapamme olivat maanneet pitkin pituuttaan rasissa leimikkoalueella jo keväästä asti. Ja sitä paitsi haapa kiinnosti meitä edelleen. Meitä alkoi jo hermostuttaa.
Lopulta eräällä lähialueen hirsiyrittäjällä tuntui olevan saumaa talven 2010 työtilanteessa. Häntä kiinnosti myös haapapuu materiaalina. Veistotarjouksen saaminen oli nyt kiinni enää siitä, että saisimme pian lopulliset rakennuspiirustukset. Ja toisaalta siitä, että hirsiryittäjällä olisi aikaa paneutua piirustuksiin ja tehdä niiden pohjalta tarjous.
Haapojen käyttö hirsimateriaalina vaatii kärsivällisyyttä. Puiden on saatava kuivaa parisen vuotta ja osan siitä valmiiksi pätkittynä ja sahattuina taapelissa. Runkojen sahausta ei kuitenkaan voi suorittaa jos ei tiedä, minkä pituisia pätkiä tarvitaan. Täytyy siis olla valmiina tiedot seinien pituuksista, ikkunoiden kooista ja paikoista jne.
Omat alustavat rakennuspiirustukset olimme tehneet jo kesän aikana. Asuntoautossa ehdimme rakennella pahvista pienoismalliakin.
Kesän lopussa, ennen lähtöämme tontilta, ehdimme tavata samassa palaverissa molemmat yrittäjät, rakennusinsinöörin ja hirsiyrittäjän. Se tuntui hyvältä.
Syksyn aikana sitten rakennusinsinööri piirsi suunnitelmat puhtaaksi. Saimme ne muutamaan kertaan sähköpostilla katsottavaksi. Pieniä muutoksia tehtiin. Seinät mitoitettiin betoniharkkojen koon mukaisiksi ja tekniselle tilalle raivattiin lisää tilaa autotalliin.
Marraskuun alussa jätimme rakennuslupahakemuksen kuntaan. Papereista puuttui vielä energiatodistus, mutta sekin syntyi LVI-suunnittelijan ja pääsuunnittelijan yhteistyönä.
Rakennuslupa tuli postissa joulukuun puolivälissä. Tuntui epätodelliselta pitää leimattuja piirustuksia vihdoin käsissään. Hanke oli nyt edennyt haaveista käytännön toteutukseen. Koko edellinen kevät ja kesä olivat kuluneet epävarmuudessa, löydämmekö sopivia yhteistyökumppaneita.
Hirsiyrittäjä laati lopullisten piirustusten pohjalta apteeraustaulukon, jonka mukaan haaparungot katkotaan sopivan mittaisiksi. Silloin oltiin jo joulukuussa. Sen valmistuttua mies soitti heti metsurille, jonka kanssa oli alustavasti sovittu runkojen karsimisesta ja katkomisesta. Puhelu tulikin oikeaan aikaan, hänen edellinen työtehtävänsä oli juuri päättynyt. Leudosta syksystä johtuen maa oli lähes lumeton, joten puut oli helppo korjata. Pelkästään käsivoimin se ei kuitenkaan sujunut, vaan avuksi tarvittiin naapurin traktori vinsseineen.
Vielä ennen joulua meillä oli sekä rakennusluvat että hirret katkottuina ja koottuina autotien varteen vietäväksi hirsiyrittäjän veistopaikalle. Se oli oikea joululahja.
Alustavan arvion mukaan leimikosta lähti riittävän järeää eli latvaläpimitaltaan vähintään 25 senttimetrin paksuista tukkia juuri ja juuri taloon tarvittava määrä. Sen lisäksi ohuempia tukkeja oli rekka-autokuormallinen. Ne on tarkoitus sahauttaa keväällä ja käyttää mm. sisustusmateriaalina. Olimme lukeneet, että haapalautaa voisi käyttää jopa lattiamateriaalina, jos se lämpökäsitellään ensin. Siihen aiheeseen palataan myöhemmin.
1 kommentti so far
Jätä kommentti
Rakennamme hirsitalon haapapuusta 
Olemme käyttäneet haapalautoja n. 22 millin paksuisia seinälautoina. Sahautimme kaatamamme haavat kenttäsahalla ja kuivasimme ne jonkinlaisessa tapulissa ja hyviä lautoja olivat , joskin osa oli vähän ”karvaisia”, mutta kun maalasimme ne, niin ihan siisti ulkoseinä niistä tuli.
kommentti Kirjoittanut Heljä Turkka 2 tammikuun, 2009 @ 11:00 am