Kunta halusi siis korvauksen puustosta, jos halusimme säilyttää sen. Mutta mikä olisi oikea korvaus puista? Pyysimme tontille mukaan tuttavaa, jolla oli kokemusta metsän arvioinnista. Hän valitteli, että erityisesti tukkien hinta oli nyt huipussaan ja puiden arvo saattaisi nousta jopa 12 000 euroon. Miten se on mahdollista kun minä omilla silmilläni näin lähinnä kalliota?
Käytyämme kunnan edustajien kanssa selvittämässä tontin rajapyykkejä ilmeni, että tonttiin kuuluu myös vähän nuorta metsää kallion alareunalla sekä vielä matalalle laskeutuva osa itäpuolella. Tuohonhan saisi omenapuita, ajattelin innoissani.
Sitten jäimme jännittämään metsähoitoyhdistyksen arviota. Olimme miehen kanssa sopineet että mikäli tontin hinnan lisäksi puista pitäisi pulittaa 15 000 euroa jättäisimme asian sikseen.
Mutta minä olin jo aivan väsynyt etsimään uusia tontteja. Ja sitä paitsi olin jo ehtinyt kiintyä tuohon erikoiseen, louhikkoiseen kalliotonttiin.
Meni viikko ja sitten insinööri soitti. Hänen ensiksi ilmoittamansa summa oli mielestäni liian suuri. Mutta insinööri lisäsi, että kunta vähentää tästä arviosta sen työn hinnan, mikä kunnalle koituisi, jos vaikeakulkuisella alueella teetettäisiin erillistä pientä metsänraivausta. Näin hinta lopulta jäi kohtuulliseksi.
Huokasimme helpotuksesta. Muutama viikko siitä olimme jo allekirjoittaneet kauppasopimuksen ja jäimme odottamaan kunnanhallituksen päätöstä kaupan hyväksymisestä.
Jätä kommentti so far
Jätä kommentti
Rakennamme hirsitalon haapapuusta 